i'm just not good enough for her. i'm not doing anything the way i'm supposed to. i'm just a huge fucking mistake.
ei väliä miten käyttäydyn. sanonko vastaan, myötäilenkö. en minä ole koskaan tarpeeksi. olen liikaa ja silti liian vähän, en ole mitään. en tee koskaan niinkuin sinä haluaisit. mitä minun pitäisi tehdä? jospa vain jatkan tätä näin. myötäilen, annan kenen tahansa leikkiä minulla (kuin marionettinukella, jossa on liian paljon naruja). vetäkää minua etelään ja pohjoiseen, itään tai länteen. tehkää mitä haluatte. en minä jaksa enää.
keskiviikko 28. syyskuuta 2011
maanantai 26. syyskuuta 2011
lauantai 24. syyskuuta 2011
torstai 22. syyskuuta 2011
† i love you, can't you see it †
syksy on jo niin pitkällä, että pelottaa. pian valkoinen peittää maan pintaa, pian on taas kylmempi. ensimmäistä kertaa aikoihin syksy itkettää minua. minä olen syksyn lapsi. ei, en ole syntynyt syksyllä, mutta minä elän syksyssä ja syksyn väreissä, syksy elää minussa. minä rakastan syksyä.
tänä vuonna se ei kuitenkaan ole tuntunut samalta. puiden lehtien vaihtuva väri saa silmäni kyynelehtimään.
ja nyt tyttö on liian monta tuntia poissa. minä tarvitsen häntä, mutta en voi kertoa hänellekään kuinka paljon. viime yö meni valvoen. nukuin muutamia minuutteja ja heräilin jatkuvasti. itkin niin, että silmiä kirvelee vieläkin. aamulla itkin kahvikuppiini ja poltin liikaa tupakkaa.
miksi et voi nähdä.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
she's just too blind to see.
en edes tiedä mistä aloittaa. on liikaa kaikkea mistä pitäisi kertoa, mutta pää lyö tyhjää. minuun sattuu liikaa. kihlattuni kanssa vakavasti harkitaan eroa, oikeastaan ollaan erottu, mutta lupasin miettiä. tyttö on typerä typerä typerä eikä se ikinä näe kuinka sen sanat ja teot satuttaa. se ei näe kuinka herkässä tilassa olen kaiken tämän alla. osastoaika on ohi, parisuhde ei kestä. ja hän ei huomaa. hän sanoo asioita ja kun minä pahoitan mieleni, hän ei ymmärrä mitä sanoi väärin.
ja jos totta puhutaan.. suurin osa asioista joita hän sanoo, eivät satuttaisi ihmistä, joka ei olisi näin herkkä, typerä, lapsi, tyttörukka.
tekisi mieli laittaa elämä palasiksi. nyt.
ja jos totta puhutaan.. suurin osa asioista joita hän sanoo, eivät satuttaisi ihmistä, joka ei olisi näin herkkä, typerä, lapsi, tyttörukka.
tekisi mieli laittaa elämä palasiksi. nyt.
tiistai 13. syyskuuta 2011
torstai 8. syyskuuta 2011
tiistai 6. syyskuuta 2011
be here when i need you
i wish you were here.
haaveilen syksyisistä aamuista, kahvista omalla pienellä parvekkeella. haaveilen kissanpennusta, joka kiertää olohuoneen mattoa ympäri. haaveilen suuresta punaisesta viltistä, jonka sisään käpertyä ja isosta antiikkisesta kellosta, joka raksuttaa seinällä. haaveilen lentolipuista lontooseen, sinun kanssasi.
haaveilen. pitkästä aikaa haaveilu tuntuu hyvältä.
haaveilen syksyisistä aamuista, kahvista omalla pienellä parvekkeella. haaveilen kissanpennusta, joka kiertää olohuoneen mattoa ympäri. haaveilen suuresta punaisesta viltistä, jonka sisään käpertyä ja isosta antiikkisesta kellosta, joka raksuttaa seinällä. haaveilen lentolipuista lontooseen, sinun kanssasi.
haaveilen. pitkästä aikaa haaveilu tuntuu hyvältä.
maanantai 5. syyskuuta 2011
perjantaina olin humalassa. minun Enkelinikin oli, liiankin humalassa. hän puhui hassuja asioita ja minä kuuntelin ja välillä itkin. humalasta on tullut vaarallisen ihana ystävä. tuntuu liian upealta kadottaa ajan -ja paikantaju hetkeksi. tuntuu turvalliselta unohtaa, kadota, hukkua.
myös lauantai kului humalassa. Enkeli ja H olivat seurana ja tuntui hyvältä vaan nauraa ja puhua totta. minulla oli onnellinen olo. ja se onnellisuus jatkui pitkälle aamuyöhön kun sain nukahtaa Enkelini viereen väsyneenä ja siinä oli turvallista. sunnuntai iltapäivänä palasin osastolle, osaston hiljaiseen ankeuteen. osasto oli levottomampi kuin yleensä.
tänään alkoi viimeinen viikkoni sairaalan seinien sisäpuolella. minä kaipaan ulkomaailmaan jo niin paljon.
syyskuu on täällä ja minä haluan kertoa teille kaikille, että minä rakastan syksyä. syksyllä olen aina hieman onnellisempi, joten luvassa on ehkä hieman hymyilyttävämpää tekstiä. sitä toivon.
olen itkenyt enkelin sylissä paljon viime päivinä. olen itkenyt häpeää ja vihaa omaa vartaloani kohtaan. itkettää katsoa peiliin. siitä on tullut vaikeampaa kuin aikaisemmin. peili on minun pahin viholliseni tai ehkä se olen minä.
kauniita unia rakkaimpani. kauniita unia enkelini.
myös lauantai kului humalassa. Enkeli ja H olivat seurana ja tuntui hyvältä vaan nauraa ja puhua totta. minulla oli onnellinen olo. ja se onnellisuus jatkui pitkälle aamuyöhön kun sain nukahtaa Enkelini viereen väsyneenä ja siinä oli turvallista. sunnuntai iltapäivänä palasin osastolle, osaston hiljaiseen ankeuteen. osasto oli levottomampi kuin yleensä.
tänään alkoi viimeinen viikkoni sairaalan seinien sisäpuolella. minä kaipaan ulkomaailmaan jo niin paljon.
syyskuu on täällä ja minä haluan kertoa teille kaikille, että minä rakastan syksyä. syksyllä olen aina hieman onnellisempi, joten luvassa on ehkä hieman hymyilyttävämpää tekstiä. sitä toivon.
olen itkenyt enkelin sylissä paljon viime päivinä. olen itkenyt häpeää ja vihaa omaa vartaloani kohtaan. itkettää katsoa peiliin. siitä on tullut vaikeampaa kuin aikaisemmin. peili on minun pahin viholliseni tai ehkä se olen minä.
kauniita unia rakkaimpani. kauniita unia enkelini.
I wanted to come back
tämä blogi on minulle enemmän koti kuin se toinen. tämä blogi on minun kotini. tänne mitä tahdon kirjoittaa. tämä tuntuu turvalliselta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











