Pari viimeiset viikkoa olen huomannut kuinka mielialani laskee laskemistaan ja tuntuu, että kohta tulee pohja vastaan. Olen jälleen ajatellut itsemurhaa. Minä olen niin hukassa kaiken kanssa, etten jaksa taistella. Kaikki uuvuttaa ja stressaa. Minulta vietiin terapeuttikin ja nyt olen ilman tukea. En kestä tätä kun en voi kenellekään kertoa, että tekee mieli kuolla. Haluan apua tai sitten päädyn niin huonoon kuntoon, että kuolema on ainoa pakokeino.
Minulla on vielä toivoa. Minulla on toivoa niin kauan kun Tyttö on minun. Niin kauan kun hän jaksaa minua rakastaa.
voi sua :( voimia <3
VastaaPoistaOli tilanne mikä tahansa, aina on olemassa tulevaisuus ja sydämessä- kuten myös mielessä toivo paremmasta huomisesta. Kenenkään ei pitäisi luovuttaa, aina on ylämäki.
VastaaPoistaKuolemaa on erittäin helppo ajatelle ja suunnitella, puhun minäkin ihan kokemuksesta, mutta ei se (varmaankaan) ole mikään helpottava tie tai valinta. Ainoastaan itselleen ja hetkeksi, mutta kun alkaa ajatella sitten läheisiä, se olisi aivan liian suuri suru ja murhe muille joten kaikki jää aina sille suunnitelu tasolle...Voimia!
VastaaPoista