olen itkenyt paljon. kyyneleet ovat loppuneet, mutta itku jatkuu. olen syönyt lääkkeitä kuin jouluna makeisia, juonut alkoholia, polttanut liikaa tupakkaa, ahdistunut.
toivun juuri paniikkikohtauksesta. en saa unta. en voi lakata ajattelemasta tyttöä, joka on nyt poissa. kuulen hänen äänensä pääni sisällä. sanat siitä, kuinka hän lupaa vielä yrittää. ei hän yrittänyt. ei. hän tiesi, että nyt on hänen aikansa. hän sai mitä halusi niin kauan: rauhan ja onnen.
mietin kuolemaa. kuinka paljon jättäisin surua? toipuisivatko he nopeaa? olisiko se sittenkin sitä mitä todella haluan vai haluanko vielä yrittää? haluanko täyttää 21 vuotta? haluanko kosia tyttöystävääni? mitä minä haluan kuka minä olen missä miksi?
sä jättäisit suuren surun. mä toivon, ettet sä tee mitään peruuttamatonta. sua oikeasti tarvitaan täällä, sä oot tärkee - usko mua. voimahaleja ♥
VastaaPoistakiitos.
Poista♥