maanantai 7. helmikuuta 2011
there are universes beneath your skin
minun todellisuuteni muuttuu. mustaa ja harmaata on kaikkialla. mitään kaunista ei ole enää pääni sisällä. verinen kuva minusta, verinen kuva sinusta. tumman sateen kastelema kaupunki. kuolleita lintuja kaduilla, perhosia neuloilla kiinni seinissä ja verhoissa. tähdet vain pölyä mattojen alla.
yöllä painajaisia ja rosan sanoja kuiskattuna korviin. se puhuu jälleen. se on löytänyt minun piilopaikkani. hän löysi pääni sisälle ja nyt hän puhuu niinkuin olisi ystävä. hän on oikeassa. hän puhuu totta, vaikka sanat, joita hän minulle kuiskaa, pelottavatkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
psst, älä usko, se ei ole totta
VastaaPoista