torstai 25. marraskuuta 2010


jossain vanhan kotiseutuni niityillä ketuilla on valkoinen hännänpää, kissat kiusaavat häkeissään nukkuvia koiria, tutut kasvot tervehtivät toisiaan. mutta tämä kaupunki on erilainen, tämä paikka. ihmiset eivät hymyile minulle, he eivät tunne minua. vaikka tunnen heidän katseensa minun sydämessäni, sinne he näkevät, minun sisälleni. 


my tired heart
is beating so slow

1 kommentti:

  1. Tämä oli suruisa. Mutta niin, on hyvä olla täällä. Ja toivottavasti sielläkin.

    Niin se on minullekin, et ainakaan ole yksin ♥

    VastaaPoista

kerro minulle kauneimmat salaisuutesi