Makaan sängyllä ja katselen kattoa. Siihen ilmestyy punaisia ja vihreitä tähtiä, sumua, kimaltavaa sumua. Siihen piirtyy kuvia menneisyydestä. Lapsuuden haamut nauravat minulle, ivaavat, puhuvat pahoja asioita, eivät jätä rauhaan. Fosforiperhonen on tipahtanut lattialle, paennut maailmaa sängyn alle.
Tupakka palaa hitaasti sormien välissä kun lumihiutaleet kutittavat nenää.
voi. milloin lumi laskeutuu,
VastaaPoistakoska voidaan tehdä lumienkeleitä?
ei ole pakko, niin vain tapahtuu.
VastaaPoistaVoi, lunta! Se on kaunista :)
VastaaPoistaoi, sataako siellä lunta ! toisaalta haluan jo lumen ja talven, mutta en kuitenkaan halua vielä ollenkaan päästää syksystä irti.
VastaaPoistatäällä on niin kaunista nyt ♥