Miljoonas yö unettomuutta, enkä enää jaksa tätä. Vihaan tätä kaikkea. Tätä niin kutsuttua elämää, harhoja, kamppailua haarukan ja veitsen kanssa. Vihaan olla ja elää, hengittää. Pidän salaisuuksia nykyään enemmän kuin olisi turvallista. En kerro mitään kenellekään, en enää. En voi, en uskalla, en en en. Menninkäinen tarvitsee sanat, joita kertoa. Minun sanani on salaisuusrasiassa piilossa.. syvällä sydänkammioissa kaikilta piilossa.

Toisaalta olen tyytyväinen, että olen onnistunut olemaan näinkin hiljaa. Turvallisen (mutta samaan aikaan vaarallisen) hiljaa. Kenenkään korville ei ole kaunista kuultava se, mitä minun pääni sisällä juuri nyt liikkuu. Käsi on täynnä perhosia. Perhosprojekti suojelee arvilta, haavoilta, vereltä.

Minä kaipaan sellaisia unia, joissa lennän sudenkorennon siivin puiden latvojen väleistä. Sellaista minä kaipaan ja sellaiseen maailmaan minä tahtoisin jäädä ikuisiksi ajoiksi.