sunnuntai 30. tammikuuta 2011
i'm slowly drowning
minä hukun surun määrään. minun menninkäiseni.. minun rakas menninkäiseni jälleen yritti tuhota itsensä. minä pidän hänen korujaan, tavaroitaan. hän on suljettujen ovien takana. hän huusi, repi haavani auki, vuosin verta. pidin häntä paikallaan kynsin hampain, olin hänen niskassaan. estin hänen itsemurhayrityksensä. minä taidan olla voimaton nyt. henkisesti ja fyysisesti.
en jaksa enää.
i just want to disappear and never come back. i just wanna be alone. i wanna be alone in my own darkness.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuullostaa tutulta. Äitini sanoi minulle että kaikkia ei voi aina pelastaa. Onneksi tajusin sen itsekin lopulta, enkä palanut ihan loppuun.
VastaaPoistaEikä kenellekään käynyt mitään.
^ Yhdyn edelliseen. Äitini ei tosin ole koskaan antanut minulle yhtäkään hyvää neuvoa elämään, mutta totuus on se, ettei kaikkia voi pelastaa. Ennenkuin voi rakastaa muita, täytyy oppia rakastamaan itseään. Pelasta itsesi ensin, älä elä heille, ketkä eivät sinun elämääsi arvosta.
VastaaPoistaOletko tietoinen, miksi rakas menninkäisesi tekee tämän kaiken seuraavien silmien alla, sinun ja muiden ihmisten, rakkaiden katsoessa.