perjantai 28. tammikuuta 2011
she was hurricane
vaaleanpunaiset jouluvalot piirtävät jalkoihin jalanjälkiä. tyyny kosteana kyynelistä, silmät turvonneena kirjoitan sanoja päiväkirjan sivuille. eilinen oli pahimpia päiviä aikoihin. autossa ahdistuin, itkin ja yritin hengittää. vanhempieni luokse saavuttuani itkin tunteja, kunnes vihdoin nukahdin valvottuani vuorokauden ympäri. painajaiset herättivät 21:09. harhojen keskellä ei ollut yksinäistä. se sama hahmo, ilman kasvoja, äänet, joita kukaan muu ei kuule ja väsymys iski uudelleen vasta kun muut heräsivät.
aamuyö oli täynnä unia, painajaisia. kuolemaa, verta vuotavat käsivarret. hyönteisiä ihon alla ja kuolleiden kalojen meri.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Unet voivat olla petollisia. Kauniita myös mutta pelko on sitten asia erikseen....Rutistus <3
VastaaPoista