Tunnen itseni typeräksi. Olen yrittänyt suoriutua päivistä hymyillen ja toivoen. Toivo hiipuu kuitenkin tuuleen kuten valkoinen rantahiekka myrskyn puhaltaessa sen ääriviivoja. Kupillinen kuuma kaakaota ja itkua, joka ei suostu loppumaan. olen typerä. Miksi minä edes yritän parantua kun ketään ei oikeastaan kiinnosta. En minä kykene tähän yksin, mutta en saa tarvitsemaani apua.

kiitos teille kaikille, jotka kirjoititte sanoja edelliseen merkintääni. tulee sellainen olo, että te ymmärrätte. kiitos kiitos kiitos. voisinpa halata teitä jokaista, olette upeita ja kauniita.