maanantai 20. joulukuuta 2010
levottomuutta kaikkialla kehossa. pulssi lähenee sataa jälleen, se ei suostu hidastumaan vaikka kuinka sitä käsken. suunnitelen karkaamista jonnekin kauas ison kirjakassin kanssa. en kertoisi kenellekään. katoaisin. sulkisin puhelimen ja lukisin päivät kirjoja, polttaisin tupakkaa ja söisin hedelmiä. haluan vain kadota uusiin maailmoihin, sillä omani on ruma, harmaa ja pelottava.
ylihuomenna pitäisi lähteä vanhempieni luo. pelottaa. en ole aikoihin ollut viikkoa pojasta erossa. nyt pitäisi, eikä se tunnu hyvältä. onneksi on menninkäinen ja enkeli-tyttö, vaikka hekin ovat joulun luotani poissa.
viime yönä kärsin pahasta olosta. oksensin, itkin ja tärisin. olin yksin. kukaan ei ollut pitämässä hiuksia, silittämässä selkää ja sanomassa "et sinä tukehdu".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
kerro minulle kauneimmat salaisuutesi