tiistai 7. joulukuuta 2010


olen ollut muutaman päivän poissa, anteeksi. olisi niin paljon kirjoitettavaa, etten tiedä mistä aloittaa.

olen tulossa kipeäksi. turvonnut kurkku, päänsärkyä ja lihaskipuja. kokoajan heikottaa. syön (ja syönkin kunnolla) ja yritän parhaani mukaan nukkua (mikä tosin ei ole onnistunut minulta kunnolla kohta kahteen vuoteen). ulkona sataa suuria lumihiutaleita. katulamppujen valo läpäisee niiden hauraan muodon ja minua itkettää kun taustalla soi maailman kauneinta musiikkia.


olen unelmoinut pianonsoittamisesta ja kissanpennuista sohvalla, mutta unelmiksi jäävät. en ole juonut teetä. kuumaa kahvia liikaakin. yöllä kirjoitan tekstiviestiä tytölle ja kerron surut ja hän kuuntelee. tuntuu pitkästä aikaa siltä, että joku todella on siellä ja kuuntelee, yrittää ymmärtää.

joulu on täällä liian pian, enkä tiedä mitä siihen voisin sanoa. olenko iloinen? en tiedä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kerro minulle kauneimmat salaisuutesi