eilinen ja tämä päivä ovat olleet sanoinkuvaamattoman kamalia. menninkäinen on soittanut ja puhunut liikaa ja silti liian vähän ja minä kuolen tähän ikävään ja suruun. painajaisia, suihkussa oksentamista. parvekkeelta alas katsominen ja tekee mieli hypätä.
vain muutamia päiviä ja olen jälleen vuoden vanhempi. minä en tahdo olla aikuinen. en tahdo vastuuta. sisälläni peter pan itkee, eikä sitä itkua saa loppumaan. tahdon tuntea jotain. kipua. onnellisuutta. mutta minä tunnen vain surun painon rintalastalla, keuhkoissa surun kynnet ja hampaat kiinni sydänkammioissa. kuinka paljon ihminen kestää? kuinka paljon minä vielä kestän?
ihminen kestää tasan niin pitkään kuin yrittää. kyllä sinä jaksat, olet taistelija. halaus<3
VastaaPoistaHalaus.
VastaaPoistaAina voi jatkaa auringon tavoittelua ja jonain päivänä sen saa kiinni, palamatta! <3 Iso halaus <3
VastaaPoistarakastan edith södergrania.
VastaaPoistavoimia, olet ihana. <3