maanantai 24. joulukuuta 2012

Joulu

Kaunista ja rauhallista Joulua teille kaikille!








lauantai 22. joulukuuta 2012

but I have never been this scared before

kuolema on joka päivä ajatuksissani
ja se on oikeastaan aika pelottavaa. en muista milloin
viimeksi olisin näin tarkkaan miettinyt kaiken.


She doesn't look, she doesn't see
Opens up for nobody
Figures out, she figures out
Narrow line, she can't decide
Everything short of suicide
Never hurts, nearly works


ystävä oli yötä ja aamulla verinen paperi lattialla.
"onko sulla vuotanu verta nenästä?", se kysyy ja minä
vastaan hymyilleen "jep, on", eikä asiasta puhuta enää.
miksi en vain kertonut hänelle? hän tietää kyllä, että vahingoitan
itseäni. hän tietää.

Something is scratching its way out
Something you want to forget about





keskiviikko 19. joulukuuta 2012

http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/
http://mustelmilla.blogspot.fi/

Käykää kurkkaamassa ystäväni blogia. Saattaisitte pitää siitä!
VIIMEINEN LINKKI TOIMII
kirjoittaminen tänne tuntuu nykyään liian vaikealta.

pää lyö tyhjää aina kun avaan tämän ikkunan. mistä kirjoitan?

esittäkää toiveita, että saisin itsestäni jotain irti.

tiistai 4. joulukuuta 2012

kadonneet sanat



Istuin yöllä tämä läppäri sylissäni ja yritin saada kirjoitettua jotain. Sanat jäi kurkkuun, sormet eivät suosuneet kirjoittamaan. Edelleen tuntuu, että sanat on niin hukassa. Käytän jälleen kerran kuvia kuvaamaan oloani, ajatuksiani.






maanantai 3. joulukuuta 2012

punaisen kuusikymmentä sävyä


olen itkenyt paljon. kyyneleet ovat loppuneet, mutta itku jatkuu. olen syönyt lääkkeitä kuin jouluna makeisia, juonut alkoholia, polttanut liikaa tupakkaa, ahdistunut.
toivun juuri paniikkikohtauksesta. en saa unta. en voi lakata ajattelemasta tyttöä, joka on nyt poissa. kuulen hänen äänensä pääni sisällä. sanat siitä, kuinka hän lupaa vielä yrittää. ei hän yrittänyt. ei. hän tiesi, että nyt on hänen aikansa. hän sai mitä halusi niin kauan: rauhan ja onnen.


mietin kuolemaa. kuinka paljon jättäisin surua? toipuisivatko he nopeaa? olisiko se sittenkin sitä mitä todella haluan vai haluanko vielä yrittää? haluanko täyttää 21 vuotta? haluanko kosia tyttöystävääni? mitä minä haluan kuka minä olen missä miksi?


lauantai 1. joulukuuta 2012

keskiviikon ja torstain välinen yö.
pitkä puhelu.
sanoja kuolemasta itsetuhosta ihmisistä
linjan toisessa päässä suloääninen ystävä
humalassa
"sä oot ***** mulle tosi tärkee",
tyttö sanoo ja kuulen hymyn
ja puhelu loppuu.

torstai harmaa ja kylmä päivä
lähetetyt:
ootko kunnossa?
pärjäätkö?
ilmoita itsestäs jotain jooko rakas. pelottaa.
saapuneet.
0

perjantai, tänään
puhelu yhteiseltä ystävältä
"ootko kuullu hänestä,
mitä hän sanoi
soita poliisipartio"
tekstiviesti ystävän äidille
"ootko kuullu hänestä. ystävillä huoli"

"hän menehtyi eilen."


torstai 29. marraskuuta 2012

painajaiset piinaa.
en nuku.
en syö kunnolla.

viime yönä nukuin kaksi tuntia.
heräilin itkuisena painajaiseen, jossa rakas
kuoli kolarissa.
se tuntui niin todelta.






minulle on sanottu
että onnistun kyllä laihtumaan.
kannustettu
ehkä vähän jopa loukattu.


tiistai 27. marraskuuta 2012

heräsin juuri painajaiseen.

unessa oli mustaa. mustaa, ei ääniä. mustan seasta kädet kurottautuvat minuun. pelkään niitä. kädet ovat vahvat ja valkoiset. ne tarttuvat minua olkapäistä ja alkavat ravistaa minua. kädestä ravistavat minut hereille. avaan silmät ja silmieni edessä on kasvot. harmaat kasvot, silmien kohdalla mustat aukot.
kasvot katoavat.

pelkään.
tuuli puhaltaa pohjoisesta. sen kevyt kosketus silittelee poskipäitäni, joille yön kyyneleet ovat kuivuneet. katson joelle. voin melkein nähdä vedenhenget, joiden iloinen laulu kantautuu hiljaisena virtauksena vain harvan ihmisen korviin.

oletko koskaan kuullut keijujen tai puiden henkien tervehtivän sinua? oletko koskaan huomannut tyynenä päivänä puiden kahisevan sinulle?

minua hymyilyttää.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Kiitos Eliana


1. Each person tagged must post 11 things about themselves
2. They must also answer the 11 questions the "tagger" has set for them
3. They must create 11 more questions to ask bloggers they have decided to tag
4. They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their post
4. These lucky bloggers must be told
5. There's no tag backs

11 things about me:
1. Uskon keijuihin.
2. Luen paljon
3. Pelkään ulkomaailmaa.
4. Aina kun kuvittelen kuolemani, teen itsemurhan.
5. Minulla ei ole paljon ihmisiä elämässäni.
6. Olen jatkuvasti ahdistunut
7. Olen ollut osastolla 2 kuukautta.
8. Jännittäessäni puren sormiani.
9. Pidän laulamisesta.
10. Kirjoitan runoja.
11. Olen rakastunut.

11 questions for me:
1. Elokuva vai teatteri?
Elokuva
2. Tumma vai vaalea?
Tumma
3. Äidinkieli vai matematiikka?
Äidinkieli.
4. Aamu vai ilta?
Ilta.
5. Kerros- vai rivitalo?
Kerrostalo
6. Teroitettava- vai täytettävä lyijykynä?
Täytettävä
7. Nokia vai Samsung?
Nokia
8. Windows vai Apple?
Windows
9. Järjestelmä- vai digikamera?
Järkkäri, omistan sellaisen.
10. Meikitön vai meikillä?
Meikillä. Meikkaaminen on kivaa.
11. Valitse; lyhyt ja paksu, lyhyt ja laiha, pitkä ja paksu, pitkä ja laiha?
Lyhyt ja laiha


11 questions for you:
1.  Lempikirjasi ja miksi?
2. Kuka on sinun idolisi?
3. Tämän hetken lempibiisi?
4. Millaisen kameran, puhelimen ja tietokoneen omistat?
5. Oletko ollut koskaan millään tavalla itsetuhoinen?
6. Milloin olet ollut lähellä kuolemaa? (nähnyt kuoleman, itse meinannut kuolla etc)
7. Paras teemaku!
8. Paras kahvimerkki
9. Uskotko keijuihin?
10. Uskontosi?
11. Tulevaisuuden haaveet?


en jaksa haastaa muita. tehkööt ken haluaa. 

lauantai 24. marraskuuta 2012


minulla on vielä toivoa

torstai 22. marraskuuta 2012

en tiedä jaksanko pysyä hengissä 98 pitkää, synkkää, itkuista, ahdistavaa, kipeää, kirvelevää, tuskaista, surullista, pilvistä, harmaata, mustaa päivää.

en usko jaksavani.

torstai 15. marraskuuta 2012

(istutan keijunmekkoa eteiseen)

I don’t mean to close the door
But for the record my heart is sore
You blew through me like bullet holes
Left staind on my sheets and stains
On my soul


Kuuntelen kauneinta musiikkia mitä maa päällään kantaa. Tunnen itseni hajanaiseksi, rikkouteeksi, surulliseksi ja lohduttamaksi. Tämä tunne ei tunnu katoavan millään. Itken yksinäiset illan tyyny kasvojeni alla ja mietin mihin elämäni on oikeasti kadonnut. Haluan kasvattaa siivet selkääni ja lentää sinne, missä keijut ovat ystäviä, eivät vain pelokkaita puutarhan asukkeja. Haluan lentää sinne, missä taivas maalataan vaaleanpunaisella.

Minä haluan vain olla onnellinen.

maanantai 12. marraskuuta 2012

kuinka päästää irti?

olen miettinyt paljon, liikaa. miettinyt miten helppoa olisi vain päästää irti. kaapissani olisi tarvittavat lääkkeet kuolemaan. tiedän sen. kaapissani on pulssia hidastavia lääkkeitä, joiden suuri yliannostus tappaa. mistä tiedän varmasti? koska paras ystäväni melken kuoli. hän olisi kuollut jos en olisi soittanu ambulanssia. niin
lääkärit sanoivat.

minä olisin valmis tähän.

nyt voi laskea päiviä.

lauantai 10. marraskuuta 2012

materialismionnellisuus

kun olen surullinen ja allapäin ostan itselleni vaatteita, meikkiä,
koruja. kaikkea turhaa mitä en oikeasti edes tarvitse.
se tekee hetkellisesti minut onnelliseksi.

tänään ajattelin humaltua.

torstai 8. marraskuuta 2012

olen salaisuus solisluidesi varjoissa

olen kirjoittanut hiljaisia runoja anatomiasta ja kasveista.
en uskalla julkaista niitä missään vielä.
mitä jos kukaan ei ymmärräkään?
 että orjantappura tarkoittaa
ahdistuksen tuomaa tuskaa?

 jos joku ei ymmärräkään, että
minä olen hukassa,
 muotoiltuna
runon muotoon

tyhjä.






maanantai 5. marraskuuta 2012

kuka on alice?

mitä te rakkaat lukijani haluaisitte minusta tietää? mikä teitä kiinnostaa?

kuten saatoitte huomata, tein sivun, jossa siis kerron itsestäni. se on kesken, pahasti kesken, mutta lisään sinne tietoja kun keksin mitä sinne halutaan.

kommentoikaa siis tähän toiveita.

torstai 1. marraskuuta 2012

hoitajat piilottavat aamupuuroon variksen siipisulkia

olen itkenyt paljon. olen itkenyt ja hengittänyt.
jättänyt syömättä. juonut kahvia ja muumiteetä, polttanut tupakkaa,
kylpenyt ja itkenyt lisää.

tämä ei ole elämää.


kaipaan tyttöä. jo kaksi yötä ilman häntä. vielä yksi yö ja puolikas päivä,
sitten hän on taas tässä ja voin olla kokonainen.


tiistai 30. lokakuuta 2012

itkin läpi yön.
lääkkeet lopulta veivät minut maailmaan,
sellaiseen maailmaan,
jossa unohdin kaiken mikä sattui.

hetkeksi.


maanantai 29. lokakuuta 2012

tiedättekö sen tunteen mikä tulee siitä, kun jokainen suunnitelmasi menee puihin?
ihan jokainen. suunnittelet jonku kanssa jotain ja sitten se peruuntuu? ja kaikki
muutkin viikon suunnitelmat peruuntuu? ja sen lisäksi olet jo valmiiksi maassa ja ahdistunut,
että tuo vain pahentaa asioita?

no nyt minulle kävi niin, että koko viikko meni pilalle. kokonaan.

tiistai 23. lokakuuta 2012

maailma on kaunis, minä en




tältä maailmani on näyttänyt viimepäivinä.

huomenna uskaltaudun ulkomaailmaan ensimmäistä kertaa kuukausiin..

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

merivirrat kuljettavat uponneita laivoja

lumi on peittänyt alleen ennen niin vihreän nurmen. katoilla on kevyt lumikerros. kaikki on puhdasta, kaunista. luen kirjaa, jossa kerrotaan, kuinka ottaa yhteys keijuihin ja kasvien haltijoihin. kaunein kirja koskaan. juon paljon vettä ja kahvia, poltan liikaa tupakkaa ja kuvaan variksia, jotka lentävät synkkinä parvekkeeni ohitse.


muumitee lämmittää.

tiistai 16. lokakuuta 2012

olen ollut niin surullinen, etten ole voinut edes itkeä. itkeminen ei vaan onnistu. tuntuu kuin kyyneleeni olivat kadonneet kokonaan. luen kirjoja keijuista ja haltijoista, kirjoitan runoja mielisairaaloista ja sairaalasängyistä, valtaistuimista.


en tiedä miten olen taas ajatunut tähän. en ymmärrä enää itseäni. en tiedä kuka katsoo minua peilistä takaisin. kuka on se tyttö, jonka tummissa silmissä meri vaahtoaa, viha. kuka on se tyttö, jonka ihossa näkyy surun suudelmat. en tunnista itseäni ja se pelottaa.

olin valmis lähtemään pari päivää sitten. olin niin valmis. nyt yritään pysyä pinnalla. muutan silmäni vihreiksi ja levitän maskaraa peittämään väsymyksen merkit.

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

hyvästi

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

kalliokristalleissa kasvot

minä humallun ystävän kanssa nopeaa. nukahdan nopeaa ja nukun nopeaa unta,
ei unia, ei mitään. herään ja ystävä menee kouluun. jään kotiin itkemään.
itken menettämisenpelkoa ja päiviä ilman sinua. itken öitä ilman sinua. selviän(kö).


tuntuu kuin hän vain lipuisi minusta kauemmas. niin kauas, että huudan itkien perään
ja huudan niin kovaa, että keuhkoihin sattuu. en enää yletä koskettamaan.
hän lähtee. olen siitä varma.

ja minä rakastan häntä niin paljon, että sydänkammioissa kuplii. hän rakastaa minua. luulisin.
pelkään.


kirjoitan päiväkirjan sivuille sanoja hyvästeistä. ehkä nyt on sen aika. olen niin yksin.

tiistai 9. lokakuuta 2012

vastauksia kysymyksiin

Onko sinulla sisaruksia? Minkälaiset välit teillä on, minkälaisia persoonia he ovat?
-
Minulla on pikkusisko ja pikkuveli. Siskoni on minua kaksi vuotta nuorempi. Me ollaan ystäviä siskoni kanssa. Me puhutaan melkein kaikesta toisillemme. Ujo tyttö, joka kuitenkin näyttää maailman rohkeimmalta. Kokenut myös kovia joskus, mutta selvinnyt ja onnellinen nyt. Pikkuveljeni on minulle kaukaisempi. Ikäeroa on niin paljon. Hän on villi ja jääräpäinen lapsi.

Onko sinulla lempiteetä?
-
Kyllä on ! Muumimamman voimajuoma.

Kahvi, tee vai kaakao?
-
Pidän kaikista. Kahvista ehkä eniten.

Osaatko puhua suomen lisäksi muita kieliä kuin kouluruotsi ja -englanti?
- Enpä juuri. Englanti sujuu paremmin kuin ihan kouluenglanti. Ruotsi taas huonommin, sillä inhoan sitä. Japania osaan muutaman sanan. 

kerro paras vitsi minkä tiedät? 
- En minä osaa vitsejä! Nauran kaikille typerillekin vitseille, kuten: Kaksi kakkaa istuivat hiekkalaatikolla. Ripuli tuli paikalle ja kysyi, että pääseekö hän mukaan. Kakat vastasivat: "Sori, tää on vaan koville kavereille. 
Mulla on kauhea huumorintaju, hehhehehe.

Mikä on sun lempiväri?
-
Maanläheiset värit.

Millaisia ihmisiä ihailet?
- Monenlaisia. Vahvoja ja heikkoja. Suuria ja pieniä.

Mitkä asiat pistää vituttamaan?
-
Epärehellisyys, se ettei voi luottaa toiseen.. Turha vinkuminen ja kitinä. Facebook.

Miltä maailma näyttää sun silmissä?
- Toisinaan synkältä, toisinaan kauniilta.

Jos voisit olla päivän joku toinen kuka olisit?
- Joku onnellinen. Muulla ei väliä.

Mitkä asiat saa sut aina hymyilemään?
- Tyttö, paras ystäväni, kirjat ja kirjoittaminen.. Laulaminen ja musiikki. Sateenkaaret ja keijut.

Millainen olo sulla on _juuri_nyt_ kun olet vastannut kaikkiin lukijoiden kysymyksiin?
- Positiivinen! Tykkään kun kysytään kysymyksiä.
nukuin huonosti, näin taas painajaisia. olen väsynyt
ja rintaan pistää.

päivä yksin kotona jälleen kerran. mitä teen? jätän syömättä ruoat, jotka pitäisi syödä.
juon vettä ja kahvia vuoron perään. poltan liikaa tupakkaa.

vastaan pian kaikkiin kysymyksiinne.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kysykää lisää kysymyksiä täällä

ja koska minulla ei ole sanoja, kerron teille olostani kuvin:







sunnuntai 30. syyskuuta 2012

i have secrets

kirjoitan paperipäiväkirjaan kymmeniä kertoja samat asiat. minä haluan kuolla. en halua nukkua enää ikinä.
en jaksa painajaisia. 

ylihuomenna tytön ja miun vuosipäivä. aika on mennyt hurjaa vauhtia. olen onnellinen kun hän on vierelläni.


minä kaipaan pois tästä kaupungista.

lauantai 29. syyskuuta 2012

kolmassadas blogipostaukseni lähestyy!

Ja siitä syystä tahdon tehdä kysymys -ja vastaus postauksen! Kysy mitä tahansa kommentilla tähän postaukseen! Ja sitten kolmassadas postaukseni olkoon vastaukset!
Kysy niin monta kysymystä kuin tahdot.
Toivon saavani tarpeeksi kysymyksiä, että sen postauksen merkitys ei katoaisi! Eli rohkeasti kysymään mitä tahansa.

KYSY


torstai 27. syyskuuta 2012

Where have all the faeries gone?

itken hiukan päivittäin.
itku joskus muuttuu isoksi tulvaksi, eikä happi kulje.

toisinaan lyön veitsen käteeni.
joinain päivinä siskoni kissa nukkuu sylissäni. en välitä allergiasta.

tyttöystävä tekee onnelliseksi, kun kaikki muu on mustaa.

tiistai 18. syyskuuta 2012

kuka lohduttaisi nyytiä tänään.

yö on musta ja se huutaa ja itkee.
vettä tulee kaatamalla. minä kurkottelen alas parvekkeeltani ja mietin hymyillen: millaista olisi vain hypätä? mitä jos vain päästäisin irti? en hyppää. poltan kolme savuketta ja itken silmäni kipeiksi. taivas tuntuu itkevän kanssani. kun itkuni laantuu, sade laantuu.

kuuntelen kun kello 02:36 postimies tuo aamulehden koteihin. minä keitän itselleni lisää kahvia, etten vain nukahtaisi. olen surullinen ja pelokas. "Olipa kerran pikku nyyti nyytiäinen, hän ihan yksin asui taloaan ja talo oli myöskin yksinäinen."

03:31 taivas hiljenee. keitän lisää kahvia, mutta maito on lopussa.
mustaa
  kuumaa
    juomaa.

kuuden jälkeen maailma alkoi näyttää valoisammalta. en enää pelännyt niin paljon. en kuitenkaan uskalla nukkua. miksi nukkuisin? silmäluomien alle kasvaa peikkojen pesä. musta meri täynnä hirviöitä ja pahimmat pelkoni.

10:50 aurinko tulee pilviverhon takaa esiin, enkä minä hymyile.

minä murenen.

torstai 6. syyskuuta 2012

viime päivät ovat olleet synkempiä kuin aikoihin.

lääkkeet
             alkoholi
    väärinkäyttö

           kannabis
 viiltely

mihin maailmani on menossa.

maanantai 3. syyskuuta 2012

nukun vierelläni ruusukvartsi.
sen sanotaan kasvattavan itsevarmuutta, se on rakkauden kivi, se opettaa anteeksiantoa,
se haiduttaa pois pelot ja surut.

tänään kirjastosta iso kasa kirjoja.
tapaaminen peikkojen kanssa.

minulle ei ole tapahtunut mitään. ehkä kirjoitin itsemurhasta päiväkirjaani.
ehkä jopa kirjeen, jossa jätän hyvästit.

se ei ole vielä ajankohtaista. minä taistelen.

maanantai 13. elokuuta 2012

05:00

herään aamuviideltä kun auringonnousu osuu kasvoille. nousen istumaan ja katselen auringon kultaamaa huonetta, ikkunan takana värjääntyviä kerrostaloja ja puita. hymyilen, otan kuvia ja laitan takaisin nukkumaan.

en haluaisi herätä. minulla on tunne, että jotain pahaa tänään tapahtuu. herään kuitenkin ystävän puhelinsoittoon. jutellaan niitä näitä yli puoli tuntia. keitän kahvia, poltan pari savuketta, juoksen, syön aamiaisen. posti tulee.

ulosottovirastosta päivää. asumistuentakaisinperintä siirtyi sinne. itken ja hakkaan itseäni. typerä tyttö, miksi et ikinä muista hoitaa asioita?! äläkä syytä masennusta, ahdistusta, sosiaalistentilanteiden pelkoa, epävakautta! tyhmä tyttö.

juoksen lisää.

etsin jostain rauhaa.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

21.7
Pesin kasvoiltani meikit ja päivän jättämät jäljet. Katson pielissä näkyviä kasvoja, väsyneitä tytön silmiä. Se tyttö katsoo minua takaisin surullisena, mustaa mertaa raivoaa sen silmissä. En se ole minä, ajattelen.


keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Vaikeaa.

Aion nyt kirjoittaa asiasta, mistä en ole puhunut paljoa, enkä todellakaan tiedä miksi asia vasta nyt alkoi vaivaamaan minua näin paljon.

Viime yönä näin painajaista ex poikaystävästäni. Se ei oikeastaan ollut uni. Enemmänkin takauma.

Me seurusteltiin yli kolme ja puoli vuotta. Suhteen loppua kohti en enää tuntenut hänen niin paljon vetoa.. Enkä ollut enää häneen rakastunut. Olin riippuvainen hänestä ja siitä, että hän auttoi minua kulkemaan paikasta toiseen. Hän sanoi minulle kerran, että "Ole tyytyväinen, että oon sun kanssa! Kukaan muu ei huolis sua!". Se jätti jäljen, enkä osannut päästää irti.

Suhteemme viimeiset 14kk olivat minulle erityisen vaikeat. En ollut kiinnostunut harrastamaan seksiä hänen kanssaan. Petin häntä kahden eri tytön kanssa. Sen neljäntoista kuukauden aikana en enää rakastanut häntä. En halunnut seksiä. Hän suuttui siitä. Puhuin asiasta jopa terapiassa, että mitä minun pitää tehdä? En halua seksiä, mutta en halunnut että hän lähtee. Monet kerrat sanoin ei. EI ei ei ei. Mutta silti päädyin harrastamaan seksiä hänen kanssaan. Katsoin seiniä ja tunsin itseni niin huonoksi. Sen jälkeen sanoin, että menen puhdistautumaan. Suihkussa itkin. Joskus oksensin.

Ja aina kun kieltäydyin hän sanoi, että minun pitäisi koska olen hänen tyttöystävänsä ja se on minun tehtäväni. Hän uhkasi jättää. Hän uhkasi ja hän huusi ja suuttui. Ja minä annoin periksi. Riisuin vaatteet. En ollut koskaan märkä. Kun hän ei katsonut syljin kädelleni ja hieroin syljen näyttämään siltä kuin olisin ollut märkä.

Poika oli väkivaltainen toisinaan. Ei seksin aikana.. Mutta muutoin kyllä. Kerran hän heitti minua maitolasilla ja se särkyi. Hän huusi ja huusi. Minä itkin ja konttasin lasinsiruja lattialta ja itkin itkin itkin.

En osaa kirjoittaa tästä. Nämä ajatukset eivät ole minulle selkeitä. Kysyin anonyymina tumblrissa monilta, että mitä se oli. He sanoivat, että raiskaus. Koska olin kieltänyt.

Miksi minusta silti tuntuu, että se oli täysin omaa syytäni?

Nämä painajaiset ovat toistuneet muutaman kerran, mutta tällä kertaa se todella iski tajuntaan. Onko mahdollista, että minua kohdeltiin väärin? Onko se todella mahdollista?

En tiedä mitä muuta kirjoittaa. Asiaa olisi varmasti enemmänkin.


Kysykää jotain. Auttakaa minua selvittämään mitä se kaikki oli!

lauantai 2. kesäkuuta 2012

"älä nuku. älä vaan nukahda.."

valkoiset huulet
tärisevät kädet
hän makaa terasilla kylmänhikeä otsallaan
silitän hiuksia ja kasvoja
"älä nuku. älä vaan nukahda.."
ambulanssi saapuu
hän juo lääkehiiltä
minä itken enkä saa sanottua
kuin "juo kiltti nopeammin. juo kaikki. se helpottaa."

"mitä hän on ottanut?"
"beetasalpaajia 30 x 40mg ja ketipinoreita ainakin 30.. kuohuviinin kanssa"

monitori 
beeb beeb beeb
pulssi 56
verenpaine 63/47

ambulanssi lähtee pihasta
jään pelkäämään pahinta


aamu


hän on hengissä
vaikkei haluaisi olla
hän ei puhu paljoa

torstai 31. toukokuuta 2012

maybe i'll be happy one day

Osoitteeni ei tainnut koskaan päivittyä. Kaipaan lukijoitani. Heidän lohduttavia sanojaan pahan hyökätessä pimeistä nurkista. Kaipaan teitä. Etsikään minut. Löytäkää.


ei ole tapahtunut paljoa, ei oikeastaan yhtään mitään. vanhempieni luota pääsin eilen kotiin, tyhjään ja hiljaiseen asuntoon, yksin. itkin paljon, ennen kuin tyttö (onneksi) tuli minun luokseni ja otti minut viereensä. minulla on niin paljon parempi hänen kanssaan. hän on minun enkelini.

syömishäiriöni sai uutta puhtia. vaikka olenkin syönyt huonosti ja miten sattuu ja mitä sattuu ja milloin sattuu, olen laihtunut hieman. en ymmärrä. olin varma, että paino olisi noussut taivaisiin, mutta ei. puoli kiloa oli kadonnut. se on minulle paljon. kaikki miinusgrammat ja miinuskilot ovat.


hiukseni ovat jo paljon pidemmät kuin uskalsin edes toivoa. vain puoli vuotta sitten leikkasin hiukseni lähes kokonaan pois. noin senttimetrin mittainen hiuspehko koristi hassunmuotoista päätäni. näytin erilaiselta, enemmän lesbolta kuin koskaan, hah.
sen jälkeen siistin hiuksiani ehkä kahdesta. leikkasin vain pari senttiä kerrallaan, lukuunottamatta toista puolta, joka leikattiin uudelleen lähes kaljuksi. puolikalju siis.

nyt hiukseni yltävät melkein solisluille! (paitsi vasemmalta puolelta, höh)

millaiset hiukset ovat teidän mieleenne? millainen hiustyyli pukee sinua itseäsi parhaiten? kerro!

maanantai 28. toukokuuta 2012

I am sorry

Kuuntelen Maria Menan uusinta albumia ja itken välillä. Nämä lyriikat osuu ja ne osuu syvälle ja ne sattuu ja tekee kipeää rintalastan alla.

Now I can understand how
After all that you’ve been through
You’d lock yourself inside
Waiting for us to come and rescue you

Ja tämä.

And after countless
Hours
Of crying
Trying to forgive you
Believe you
Grow a spine and leave you
Grieve you 


Eilen tunsin itseni niin typeräksi. Yöllä odotin tyttöä viereen. Vaihdoin hienot alusvaatteet ja kaikkea, mutta tyttö ei tullut. Typerä olo. Niin typerä.

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Takes one to know one

uusi blogiosoite ei taida vielä olla päivittynyt? kaipaan teitä kaikkia jo nyt.



en tiedä mitä kertoa. sattuu kaikkialle. olen hakannut kehoni täyteen mustelmia. tätä itseinhon määrää ei voi pukea sanoiksi, ei mitenkään. vihaan jokaista solua sisälläni. on minussa hyvääkin.. luulisin. minä osaan edelleen rakastaa. moni olisi minun tilanteessani jo luovuttanut rakkauden suhteen, mutta minä en luovuta ikinä. rakkaus pitää minut hengissä. rakkaus on happea.

爱与被爱
Love and be loved

minulla olisi toisaalta niin paljon sanottavaa, etten tiedä mistä aloittaa.

mustelmiin sattuu ja minua itkettää. tyttö makaa sohvalla ja lukee kokeisiin. typerä poika, joka on typerästi ihastunut minuun lähettää minulle viestejä, joihin en enää jaksa vastata. miksi minuun ihastutaan?

Men jag glömmer aldrig bort vad du gjort
Nej, jag glömmer aldrig bort vad du gjort
Nej, jag glömmer aldrig bort vad du gjort


tiistai 22. toukokuuta 2012

muutoksien tuulet!

tein paljon muutoksia, kuten voitte huomata. osoite vaihtui, blogin otsikko vaihtui ja nimeni vaihtui. toivottavasti en säikäyttänyt ketään. toivottavasti tästä ei aiheudu teille mitään haittaa, ainakaan pidemmäksi aikaa. aluksi blogini saattaa olla kadoksissa osoitteen muutoksen vuoksi, mutta se päivitty muutaman päivän sisällä! halusin muokata blogiani enemmän nyt. ulkoasuhan koki jo muutokset.

toivon myös todella, että pidätte muutoksista.

profiiliteksti on vielä kirjoittamatta loppuun, mutta pian siihenkin jotain tulee.


sunnuntai 20. toukokuuta 2012

I know I'm ugly. Don't look at me, please.

Minä elän vaikken haluaisi.

Perjantai-iltana lääkkeet hidastivat pulssin alas, aiheuttivat rytmihäiriöitä. Otin yliannostuksen, en tappavaa määrää, sillä ei minulla ollut tarpeeksi lääkkeitä siihen. Nukuin levottomasti sydämeni takia.

Haluaisin sanoa, että tänään kaikki on paljon paremmin. Ei ole.
Olen maailman rumin tyttö, enkä kestä tätä enää.

perjantai 18. toukokuuta 2012

En pelkää enää. En pelkää sanoa hyvästi.

Kaikki on paremmin. Tiedän. Kaikki on pian paremmin..
Note to self:
Älä anna muille asioita, joita he eivät ole valmiita antamaan sinulle takaisin. Typerä tyttö. Etkö ikinä opi?

torstai 17. toukokuuta 2012

I'm feeling rather shit

Olisin halunnut parhaan ystäväni luokse. Juuri nyt ahdistaa olla kotona, vanhempieni kanssa saman katon alla. Eilen salmiakki koskenkorvaa ja energiajuomaa sekaisin. Kuuntelin kuinka äiti selittää, miksei koskaan tule tapaamisiini. "Mie pelkään. En mie halua tietää." Sitten äiti kertoo, että hän haluaisi tappaa itsensä.

"kysy vaikka isältä, jos et usko."

"Iskä.. Onko se totta, että äiti puhuu itsensä tappamisesta?"
"On.." ja isä kääntää pään pois kun minä alan itkeä.



Tahdon pois, enkä edes päässyt parhaan ystäväni luokse. Hänen olisi pitänyt laittaa minut etusijalle. Hän tietää sen itsekin. Hän valitsi pojan, joka vain satuttaa häntä. Miksi?


maanantai 14. toukokuuta 2012

haaste 2

Kiitos OnlyMe !

1. Laihdutatko? Jos laihdutat niin miksi?
- Laihdutan. Syömishäiriö.
2. Mitä mieltä olet syömishäiriöistä?
- Sairauksia kuten esimerkiksi syöpä. Ei saa vähätellä. Kohta kuuden vuoden kokemuksella voin sanoa, että syömishäiriö on helvetti.
3. Poltatko tupakkaa? Mitä mieltä olet polttamisesta?
- Poltan. Tykkään tupakasta.
4. Lempiruokasi ja -juomasi?
- Ruokaa en osaa kyllä sanoa. Äitin tekemä kalakeitto on ihanaa. Tykkään monesta juomasta. Vesi, kahvi, light limsat (zerot ja maxit myös).
5. Missä päin asut?
- Lapin suunnalla.
6. Millaisessa talossa asut?
- Kerrostalossa. Pienessä yksiössä.
7. Käytätkö meikkiä? Jos käytät kuinka paljon?
- Käytän. Määrä vaihteelee.
8. Seuraatko muotia?
- Hieman.
9. Pidätkö ulkonäöstäsi? Jos et, niin mikset?
- En. olen oksettava.
10. Mikä on lempivuodenaikasi?
- Syksy ja kesä
11. Onko sinulla joskus ollut kuolemantoiveita?
- On. Olen yrittänyt tappaa itseni useasti.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

what the fuck is wrong with me?

En tiedä mistä aloittaa. En oikeasti tiedä.


Viime yönä itkin lähemmäs kolme tuntia lähes taukoamatta. Syyt? Koska olen maailman kamalin ihminen. Olen huono huono huono huono, vastenmielinen, oksettava, riittämätön, ruma, lihava.. Lista on loputon. Itkin kovemmin kuin aikoihin. En voinut lopettaa.

Miksi minä aina lupaan yrittää pitää elämästä kovemmin kiinni, vaikka haluaisin vaan päästää irti?

Ja tämä kuva kertoo miltä tuntuu;


lauantai 12. toukokuuta 2012

i can't do this anymore

En tiedä mistä kirjoittaa. Istuin pikkusiskon kannettavan ääreen, avasin bloggerin ja valitsin "uusi teksti". Nyt tuijotan näitä kirjaimia.

Ystävä makaa sängyllä. Hän pelaa pasianssia puhelimella. Ollaan hiljaa.

Jospa tämä blogimerkintä olisi kuvia?



Haluan vaan luovuttaa.

perjantai 11. toukokuuta 2012

en edes tiedä mitä kirjoittaa.

tyttö ja ystävä ovat humalassa.

minä haluaisin vain juosta ulos ja itkeä. kaatua rapakkoon ja huutaa, että miksi en ansaitse onnellisuutta, mitään. en halua.

haluan k-u-o-l-l-a.

20-kymppisen teiniangsti, terve.

just leave me alone

otsikko kertoo kaiken.

jätä. minut. rauhaan.
älä puhu minulle. en kaipaa sinun selityksiäsi. en jaksa. yrität vaan helpottaa omaa oloasi sillä, että voit hyökätä minun kimppuun. GO AWAY OK.

ei muuta.

torstai 10. toukokuuta 2012

you broke me

vaikea pysyä kasassa. siksi kirjoitan taas. kolmannen kerran tälle päivälle. vau.

kuulen pääni sisällä entisen ystäväni sanat. hän on ruma ihminen. sisältä maailman rumin. kenellekään ei saisi sanoa niinkuin hän sanoi minulle. hän on ruma ruma ruma ruma ihminen. kunpa hän pyytäisi sanojaan anteeksi. ei, en antaisi anteeksi, enkä enää koskaan halua puhua hänelle.. mutta se olisi häneltä oikein.

puhuttiin tytön kanssa tästä ja hän on kanssani samaa mieltä. en ole tehnyt hänelle mitään pahaa. ja hän yhtäkkiä alkoi kohdella minua kuin roskaa. nosti itsensä kaiken yläpuolelle.. ja nyt? en tiedä mitä ajatella. hän oli joskus niin ... herkkä. enkeli. kiltti.



ahdistaa yksinäisyys. tyttö on kotona. ei me enää nykyään nähdä niin kuin ennen. jotenkin tuntuu, ettei hän halua. ehkä se on niin. ihan sama. ansaitsen sen. olen maailman huonoin tyttöystävä. kukapa jaksaisi päivittäin nähdä ihmistä, jonka mielessä pyörii itsemurha? hah.


haaste

Sain tämän haasteen Mirandalta. Kiitos.

 Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their
"tagger" and post it on their blog. Then, choose 11 new people to tag and 
link them in your post. Create 11 new questions for the people you tag 
to answer. Do not tag back to the person who has already tagged you


1. Mitä pelkäät eniten maailmassa?
- Yksin jäämistä. Pimeässä asustavia peikkoja ja hirviöitä. Omia ajatuksiani.
2.Millainen on normaali päiväsi?
- Herään. Tupakoin liikaa. Syön lääkkeitä ja vitamiineja. Syön ruokaa. Tapaan tytön. Olen iloinen  hänen vierellään. Katson tv-sarjoja. Itken. Nukun.
3.Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi?
- Tyttö. Perhe. Ystävät.
4. Onko sinulla joku diagnoosi? Jos on milloin sait sen ja millälailla sairautesi huomattiin?
- On. Useampi. Masennus huomattiin jo lapsena. Suurin osa muista osastojaksollani.
5. Mikä saa sinut onneliseksi?
- Tyttö.
6. Jos saisit kolme toivetta mitkä ne olisivat?
- Että olisin onnellinen. Ei mitään muuta. (Jos ahneeksi alan niin rahaa ois kiva saada)
7.Mikä on suurin unelmasi?
- Olla onnellinen. Huoleton.
8.Mitä teet kesällä?
- Olen tytön kanssa. Rusketun. Laihdun.
9.Millaisena näät elämäsi vuoden kuluttua?
- En näe mitään.
10. Kolme lempi blogiasi?
- Blogini sivupalkissa on muutama suosikki.
11. Onko sinulla lemmekkejä?Jos on niin mitä?
- Vanhempieni luona. Koira. Karjalankarhukoira.

Haastan teidät:
Kafi
Kelvoton
Utu
Kettu
Viikka
Lumia

Therru
En keksi muita.

Tässä kysymyksiä teille, jotka haluatte tehdä tämän:
1. Kuvaile itseäsi kolmella sanalla.
2. Kamalin muistosi?
3. Onnellisin muistosi?
4. Onko sinulla terve suhtautuminen ruokaan? Kerro siitä.
5. Millainen olisi haavemaailmasi?
6. Eläinkunnan kaunein olento?
7. Eläinkunnan rumin olento?
8. Ihmiskehon rumin osa?
9. Ihmiskehon kaunein osa?
10. Voisitko koskaan pettää kumppaniasi? Jos voisit, selitä miksi.
11. Onnellisuutta on... ? Jatka lausetta.

You can get addicted to a certain kinda sadness

minä menetin ystävän, enkä enää tahdo häntä takaisin. hän loukkasi minua pahemmin kuin kukaan aikoihin. "toivottavasti lihot" "ihme kun tyttö jaksaa siua". And now you're just someboy that I used to know.

en alentunut hänen tasolleen, vaikka olisin voinut sanoa niin paljon pahoja asioita. haistatin vitut ja kerroin hänen olevan alhainen. en aio alentua tuohon. en koskaan voisi satuttaa häntä, niinkuin hän satutti minua. minä en ole niin sydämetön. en ole niin typerä.


huomenna lähden taas viikonlopuksi vanhempieni luo. vaikka siellä ei enää ole hyvä olla. äiti ei halua minua sinne.



tiistai 8. toukokuuta 2012

you sang me spanish lullabies

kuuntelen yhtä ja samaa kappaletta toistolla. laulan mukana ja itken välillä. yksinäisyys pitelee minua sylissään.

kunpa voisin kirjoittaa teille, että kaikki on paremmin. sainhan sentään oman pienen asunnon. mutta ei. asiat eivät ole yhtään paremmin. itken enemmän. olen väsyneempi. haaveilen kaiken loppumisesta. minä kuitenkin lupasin tytölle, että yritän. lupasin, että pidän elämästä tiukemmin kiinni.


olen taas alkanut syömään normaalisti.. ehkä jopa liian hyvin. paino on noussut hieman ja se surettaa. kesä on niin lähellä.

tahtoisin vaan nukkua päivien ohi

niinkuin tein alle viikko sitten.. nukuin lähes 24 tuntia. sen jälkeen viilsin ja otin kourallisen lääkkeitä. tyttö soitti ambulanssin.

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

tahdon jäljet sinusta sydänkammioihini

viime yö oli ahdistava. sanoin tytölle normaalia aikaisemmin, että jos hän vain tahtoo, hän voi lähteä. pärjään yksinkin. totuus on, etten olisi halunnut jäädä yksin.

tyttö lähti ja jäin ahdistukseni kanssa yksin. suru syleili minua kylkiluiden alta, suuteli sydäntä ja keuhkoja. polte. kipu. liian nopeaa sykkivä sydän. peittojen alla katsoin tv-sarjoja ja yritin nukkua. nukahdin itkuisena jo ennen kuin kello näytti 22:00. heräilin ääniin jatkuvasti. levoton yö. 22:22 heräsin katsomaan puhelinta. viesti tytöltä.

yöllä (kellonaika: tuntematon) herään viestiin, jossa tyttö kysyy: nukutko? vastaan, että joo.

tänään minä muutan uuteen asuntoon. pelottaa, mutta aion taistella sitä pelkoa vastaan. en voi antaa sen vallata minua, en kokonaan. siellä on hassu kylpyamme ja parveke.

minä muutan.
pahoittelen kirjoitustaukoa. on ollut niin paljon kaikkea.

uusi asunto on nyt totta. se on vakituinen. ei tarvitse pelätä milloin joudun muuttamaan seuraavan kerran. siellä olen turvassa, luulisin. se on pieni, ihana yksiö aivan kaupungin laidalla. siellä on erikoinen kylpyamme ja lasitettu parveke.

lupaan teille, rakkaat lukijani, että muuton jälkeen kirjoitan tänne enemmän. aion aloittaa kirjoittamisen uudelleen. kunnolla. opettelen uudelleen kirjoittamaan kauniimmin. masennus vei minulta ne taidot. tahdon ne takaisin, jotta tämä blogi olisi kauniimpi.

haluan kirjoittaa onnellisemmista asioista.

ulkoasumuutos tänään tähän blogiin ! muistakaa kertoa mitä tykkäätte, kun muutokset on tehty.

lauantai 7. huhtikuuta 2012

minä elän.


and darling, does it frighten you to know that i'm ready to kill myself?

en osaa tätä. en tiedä kuinka monta kertaa aion vielä kirjoittaa tämän saman lauseen: "en enää osaa kirjoittaa". se on totta. minä en halua puhua tai kirjoittaa enää. se aiheuttaa kaikille vain pahaa. paha paha paha minä.


viikkoja taaksepäin en puhunut mistään mitään. kaikki oli hyvin. tyttö hymyili, eikä juuri koskaan ollut minulle huonolla tuulella. hän halasi ja kuiskasi, että rakastaa. nyt kaikki on toisin. minä aloin taas puhua siitä, etten voi hyvin.

tyttö puhuu minulle ilkeästi, huutaa. kaikki muuttui. minun olisi pitänyt olla hiljaa. vaikka tiesin jo silloin, että se tappaisi minut. tieto siitä, etten saa puhua, koska se vaan satuttaa muita, tappaa minua sisältä. pala palalta minä katoan mustaan mereeni.

tällä kertaa minua ei voi löytää täältä. minä olen valmis kuolemaan.

“I know what it's like to want to die. How it hurts to smile. How you try to fit in but you can't. How you hurt yourself on the outside to try to kill the thing on the inside.”


niin se on. pimeys ja musta ovat aina olleet ystäviäni. ne kaksi pysyvät siinä. ne pitävät minusta kiinni.

minä en enää jaksa. en mitään. tämä on hyvästi.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

elämäni on muuttunut hiukan. mietin enemmän syömisiäni kuin koskaan. itkin eilen tytön sylissä jälleen kerran sitä, että olen ruma ja vastenmielinen. tyttö silitti päätä ja sanoi, että kaikki hyvin, itke vain. itkin pitkästä aikaa.. puhuin pitkästä aikaa.

en nykyään puhu tai kirjoita siitä, miltä tuntuu. en osaa. kaikilla on niin paljon helpompaa kun pidän vain turpani kiinni ja hymyilen nätisti.
en jaksa sitä enää. minun on pakko puhua. pää hajoaa.

painan xx kiloa liikaa.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Olen elossa. Se on hyvä, eikö?

En ole löytänyt aikaa kirjoittaa. Ei ole ollut sanoja. Pään sisällä on usvaista ja sekavaa. Hengitän pahaa oloa pois, itken rumuuttani tytön sylissä, kirjoitan päiväkirjaa. Sellaisia päiviä minulla on ollut.

Tiistaina on kaksi tapaamista. En jaksa. Itkettää edes ajatella niihin menemistä. Se on raskasta. Raha-asiat, mielialat.. En jaksa puhua mistään kenellekään. Olen nykyään sulkeutuneempi kuin koskaan. En minä enää puhu ajatuksiani ilmaan. En halua, että kukaan kuulee minua, kukaan näkee miten minuun oikeasti sattuu.


Olen ollut vanhempieni luona jo yli viikon. Täällä on turvallista. Täällä en ole yksin. Olen itkenyt täällä vähemmän kuin kotona. Itken nykyään ihan liikaa. Itken pahaa oloa ja sitä, etten näytä hyvältä. Etten minä olekaan kaunis. Itken jatkuvasti, liikaa, turhaa.

maanantai 13. helmikuuta 2012

ei ole sanoja. muutan tunnin päästä tukiasuntoon. heihei. älkää jättäkö minua sillä välin.