lauantai 11. joulukuuta 2010
en tiedä mistä aloittaa. olen menninkäisen sätkynukke. minua saa kohdella niinkuin huvittaa. en jaksa tätä. en jaksa olla näin helposti pompoteltavissa. mutta minä olen heikko, enkä voi sille mitään. minun täytyy opetella pitämään omat puoleni, mutta ei. kerrankin kun uskallan sanoa jotain vastaan, kertoa miten minua inhottaa ja ärsyttää, saan huudot ja ilkeitä sanoja ison kasan. antakaa minun vain kuolla.
eilinen yö oli minulle itkuinen ja surullinen. en itkenyt, vaikka ehkä olisi pitänyt. haluaisin jaksaa tämän päivän ilman suurempia suruja, mutta ei. tyttö puhui ja itki, minä puhuin, en itkenyt. partaterä viilsi nilkkaa ja minä halusin vain kadota. jouluvalot olivat kauniita ja minua hymyilytti hetken aikaa.
tahtoisin osata tehdä katoamistempun. lentää pois. tähtiin. olla yksi niistä. ne näyttävät niin onnellisilta. minä tahdon pois pois pois.
sekaisin. hukassa.
sekaisin. hukassa.
sekaisin. hukassa.
sekaisin. hukassa.
tappakaa minut, kiltti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
voi pieni, älä mene pois <3
VastaaPoistahei pieni älä mee, sulla on viel paljon hyvää jäljellä.
VastaaPoistausko pois tyttökulta.
sua ei sais kohdella niinkun kohdellaan. vien sut hetkeksi parempaan paikkaan, jos vain annat luvan.
VastaaPoistaOlet arvokas! Ei kuolema ole ratkaisu...Halaus ja voimia <3
VastaaPoistahymyillään.
VastaaPoistaKuinka muistanakaan sen tunteen, hymyn kasvoillani. Kun istuin sängyn reunalla ja nilkkani vuosi verta lattialle, se oli kuin joki ihollani. Mutta se hymy, mistä se tulee aina sen jälkeen ? En tiedä.
VastaaPoista