i'm not alive, i'm just breathing.
miksi minä annan ihmisten kohdella minua huonosti. miksi minua ei haittaa. miksi annan pojan käydä minuun käsiksi suutuspäissään, enkä ala edes itkeä tai huutaa. miksi miksi miksi. ikuisuuskysymyksiä ja ikuisuusprojekti oppia välittämään.
en tiedä miten päin olla enkä tiedä jaksanko tänään hengittää tai edes huomenna. en tiedä tahdonko kuihtua vai en. en tiedä haluanko tänään kadota kirjoihin. en tiedä mitään ja olen niin hukassa. suutelen pääni sisällä harmaita pilviä ja kauniita naisia.
minä haluaisin olla maailman hiljaisin tyttö, jonka selästä kasvaa sudenkorennon siivet (kuin silkkipaperia tai taivaan harsoiset pilvet) ja minä tahdon olla tupakansavu, joka tarttuu kiinni vaatteisiin ja hiuksiin. tahdon olla tuoksu, jota ei unohdeta ja sanat, joita ei uskalleta sanoa ääneen.
mutta minä olen vain hiekkaa tuulessa, ylitän suojatiet katsomatta ensin oikealle ja sitten vasemmalle. minä olen seinistä halkeileva maali.
ja kasvaminen tuo mukanaan vain kasoittain surua. ehkä siksi minun sisälläni onkin peter pan. ehkä siksi tahtoisin olla liisa, joka seuraa valkoista kania ja kuuntelee tarinoita maailmasta, jota ei kai oikeasti ole. ja tänään minun sydämeni valuu lattioille surullisia säveliä, eikä kukaan nosta sydäntäni takaisin paikoilleen, ompele sitä tiukasti kiinni niin ettei se enää koskaan voisi pudota.
kiitos, kaunis ♥ paljon halauksia sinullekin.
VastaaPoistaon kamalaa huomata, kuinka vanhemmat tuntevat häpeää, vaikka väittäisivätkin jotain muuta. isä korostaa edelleen kaikille, että pidän vain välivuotta. ei hän ikinä kehtaisi sanoa miten asia todellisuudessa on.
minäkin haluaisin hypätä koloon valkoisen kanin perässä ja olla ajattelematta, kuinka pääsisin takaisin ylös. täällä ylhäällä ei ole kovinkaan kaunista.