tiistai 13. heinäkuuta 2010

And waiting is all I seem to do

Kolme tuntia painajaisten piirittämänä, puhelu menninkäiseltä,
loputon itku. Päätin nousta ylös kello kolmelta yöllä.
En uskalla enää mennä nukkumaan
enkä saa tätä itkua enää loppumaan.

Minulta kiellettiin päiväunet. Ainoat hetket vuorokaudessa,
jolloin unet pysyvät kaukana. On vain pimeää silmäluomien alla.
Minä odotan aamua.

3 kommenttia:

  1. oh, niin voisin minäkin. listat ovat jollakin ihmeellisellä tavalla kovin rauhoittavia ja niitä on hauska tehdä ja keksiä. hurrur

    VastaaPoista
  2. Voih, toivottavasti saisit sen unirytmin sitten vähän enemmän kohdalleen..

    VastaaPoista

kerro minulle kauneimmat salaisuutesi