Maailma ympärilläni muistuttaa siitä jatkuvasti, kuinka ihmiset laihtuvat, kaunistuvat, kasvattavat hiukset, ottavat tatuoinnin tai lävistyksiä. Minä jumitan samassa kehossa. Sama naama, sama iho ilman yhtään kuvaa. Sama minä.
Ja minä saan itseni itkemään.
Ihmiset ympärilläni laihtuvat, muuttuvat keijuiksi ihan silmieni alla. Katselen heidän keveitä askeliaan parvekkeelta jokainen päivä. Ihmisiä, joiden hymyt saavat minutkin hymyilemään. Lenkkeilijöitä, joiden hengitys kuuluu parvekkeelleni saakka. Erilaisia koiria, jotka tutkivat maailmaa jalkojensa alla. Ja minä vain katson, vaikka haluaisin olla siellä heidän kanssaan.
♥
VastaaPoista