maanantai 19. heinäkuuta 2010

minne katosi päivät joiden aikana hän tottui hän tottui syliisi

Tahtoisin mennä uimaan sille joelle, jota minä rakastin. Tahtoisin
sukeltaa pinnan alle, hakea pohjalta kiviä, avata silmät
veden alla ja nähdä kuinka aurinko värjää pohjahiekan säteillään oranssiksi.
Tahtoisin juosta pellon poikki etsien sammakkoja, joita minä
silloin lapsenakin etsin. Tahtoisin olla jälleen se lapsi,
joka jossain sisälläni vieläkin odottaa ulos pääsemistään.

Rintaa puristaa. Jälleen kerran pitää olla hymyilevä ja sosiaalinen tyttö,
kertoa miten ihanaa elämä on. Minun elämäni on ihanaa
vain haavekuvissani.
Yritän olla itkemättä. Painan polvet rintaa vasten ja pidätän hengitystäni.

p.s. minä vain satutan sinua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kerro minulle kauneimmat salaisuutesi