sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

tähtipeiton alla

Usvaa. Myrkyllinen metsä pääni sisällä,
myrkyllisiä kukkia, heinää ja usvaa. Pelottavat linnut
ja niiden huuto metsän laidalta. Hiljainen huuto
ja suruperhosia nostamassa minua ilmaan.
 
 Koko kaupunki maalautui punaisen eri sävyihin
ja minä pidättelin itkua,
yritin hymyillä niin, että sydämeni vain itkisi.


Mikä on totta? Mikä täällä on todellista? 
Olenko minä todellinen?
 
Viime yönä minä en nähnyt painajaisia.

2 kommenttia:

  1. joskus painajaisetkin pelkäävät itseään
    ja jäävät piiloihinsa.

    VastaaPoista
  2. kunpa painoni vielä putoaisi niin voisin sanoa onnistuneeni. ahdistaa.

    VastaaPoista

kerro minulle kauneimmat salaisuutesi