Kun minä vihdoin saan selkeyttä ajatuksiini
huomaan kadottaneeni ne matkalla tähän huoneeseen.
Ehkä ne putoilivat olohuoneen matolle särkyen pieniksi palasiksi,
ehkä ne juoksivat elohopean lailla karkuun pöydän alle.
Minä luen vanhoja päiväkirjoja, juon teetä, poltan savukkeeni hitaasti.
Aloitan pitkän tekstiviestin kirjoittamisen, mutta pyyhin sen pian pois.
Tahdon juoda valkoviiniä erään tytön kanssa, tahdon haihtua
niin kuin ne promillet silloin kauan sitten kehostani.
Levottomia tunteja edessä.
Kiitos tyttö <3
VastaaPoistaMitä sinulle kuuluu?
kirjoitat niin kauniisti.
VastaaPoista